Näytetään tekstit, joissa on tunniste työ. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste työ. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 10. elokuuta 2011

Työuupumus

Radiossa puhuivat loman jälkeisestä työuupumuksesta. Kuuntelin oireluetteloa:

"Loma on ohi, mutta työhön palatessa väsyttää edelleen. Päivät venyvät, ja harrastukset jäävät. Työn sisältö tuntuu täysin turhalta."

Tajusin että ahaa! Sehän mua vaivaa!

Harrastukset ovat todelakin jääneet, tuntuu ettei aikaa ole enää mihinkään. Työ haittaa todella vakavasti vapaa-aikaa. Väsyttää, vaikka on nukkunut hyvin, ei huvita tehdä mitään, mutta silti pitäisi tehdä vaikka mitä. Onneksi tiedän miten tästä selviää...

Tämä oli myös melko mielenkiintoista:

"Uupunut saa sairauslomaa yleensä jonkin muun diagnosoitavan oireen, esimerkiksi särkyjen tai masennuksen perusteella. Jos lääkäri toteaa potilaallaan pelkän uupumuksen, ei työnantaja saa Kelalta korvausta sairauspäivärahasta, eikä työnantajan tarvitse maksaa loman ajalta palkkaa."

Tässä se taas tuli. Jos menee lääkäriin, ja haluaa ihan oikeasti saada jotain hoitoa, täytyy maksimoida kaikki oireet ja suurinpiirtein pyöriä lääkärin vastaanottohuoneen lattialla ulvoen tuskasta... Ja sitten saa tulehduskipulääkereseptin kouraansa.

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Kotibileet!

Kesäjuhlat on loistavia! Tulee mieleen opiskeluaikojen kotibileet, kun tupa oli täynnä kavereita ja kaverien kavereita ja kaikki piti hauskaa keskenään. Yks nukahtaa sohvalle, toinen saunaan, kolmas eteisen lattialle. Krapula-aamut on parhaimpia! Toinen toistaan surkeamman näköisiä otuksia kömpii nukkumapaikoistaan kohti vessaa jalat täristen. Ensimmäinen ajatus herätessä on "ei koskaan enää". Mutta sitten joku lähtee uuteen nousuun, musiikki laitetaan taas päälle ja aletaan muistelemaan edellisiltaa. Mitä tuolla ulkona on tapahtunut? Missä mun kännykkä on? Kuka näitä kuvia on ottanu mun kameralla? Minne sä sammuit? Voisko joku täydentää aukot mun aivoissa? Ja taas naurattaa ja paha olo katoaa. Aletaan suunnittelemaan seuraavaa kertaa...

Onneksi niitä kertoja on nykyään harvoin, mutta onneksi niitä kuitenkin vielä on! Niiden kertojen välissä lenkkeillään, karpataan, tehdään töitä ja kohotetaan terveyttä. Sitten ne harvat kerrat on ansaittuja!