maanantai 23. heinäkuuta 2012

Viimeinen päivä rillipäänä

Yli 20 vuoden rillipääura on päättymässä.

Kävin tänään silmälääkärin tarkastuksessa. Silmälääkäri teki todella perusteelliset esitutkimukset. Pupillit laajennettiin jollakin nesteellä, ja ne näyttävät vieläkin ihan hirveiltä! Näkö on hieman sumea, enkä kehtaa mennä ulos, ettei joku luule mun olevan aineissa.

Huomiselle on nyt sitten varattu LASIK-laserleikkaus. LASIK-tekniikassa silmän sarveiskalvoon "höylätään" 90-130 mikrometrin paksuinen läppä automaattisella mikrohöylällä. Kun läppä on tehty, se jätetään kannastaan kiinni ja käännetään syrjään. Tämän jälkeen sarveiskalvon läpän alla oleva kerros laseroidaan halutunlaiseksi ja läppä asetetaan takaisin entiselle paikalleen.

Sekä kosteuttavien että antibioottisten silmätippojen kanssa joutuu läträämään 3 kuukautta. Alussa tippoja täytyy laittaa jopa 8 kertaa päivässä. Toivon vain ettei silmistäni tule kovin kuivat ja valonarat.

Pari asiaa huolestuttaa nyt eniten. Ensinnäkin toimenpide itsessään. En ole ollenkaan huolissani siitä että onnistuuko leikkaus vai ei. Olen varma että se onnistuu ilman ongelmia ja luotan lääkärin ammattitaitoon. Jännitän vain sitä miltä toimenpide tulee tuntumaan, miltä läpän tekeminen tuntuu ja miltä esim. luomenlevittimet silmässä tuntuvat. Ennen toimenpidettä saa kyllä rauhoittavan lääkkeen, mutta oikeastaan jännitän myös sitä että miltä rauhoittava lääke tuntuu! En ole koskaan syönyt mitään psyykkeeseen vaikuttavaa lääkettä!

Toinen huolenaihe on se, että läppäleikkauksen jälkeen silmien hieromista täytyy muistaa välttää kaksi kuukautta. Jos silmää hieroo, läppä voi liikahtaa paikaltaan, joka aiheuttaa voimakasta roskan tunnetta ja näön sumentumista. Tulen todennäköisesti olemaan ylivarovainen sen asian kanssa.

Tämä aiheuttaa myös identiteettiongelman! Vaikka toisaalta on mahtavaa päästä silmälaseista eroon, niin toisaalta muutos pelottaa ihan hirveästi. Kai se olisi sama asia toisinkin päin, jos aikuisena joutuisi ottamaan lasit käyttöön. Laseista tulee osa minäkuvaa.

Nyt mun täytyy todennäköisesti korvata silmälasit aurinkolaseilla... Ja ne painaumat nenän sivuissa tulevat muistuttamaan rillipääelämästä vielä aika kauan!

1 kommentti:

PÄIVI kirjoitti...

Menen itse silmien laserleikkauksen esitutkimukseen keskiviikkona ja minua jännittää kovasti, että antavatko siellä luvan leikkaukseen. Olisi aivan mahtavaa päästä laseista eroon! Jotenkin en ole koskaan tullut sinuiksi niiden kanssa, vaikka ovat nenällä killuneet jo 12-vuotiaasta.

Onnea leikkaukseen! Ainakin lukemani perusteella leikkauksen ei pitäisi tuntua hirveän pahalta. Leikkaus on nopeasti ohi ja kun pitää lopputuloksen mielessä, niin sen takia voi hieman kärsiäkin! :)